Pääkirjoitus


Muutaman vuoden voimassa ollut uusi lastensuojelulaki selkeytti, laajensi ja vahvisti ”oikeasti auttavien” lastensuojelun tukitoimien käyttöä. Vanhan lastensuojelulain aikana erityisenä ongelmana oli, että kunnat auttoivat vaikeuksissa olevaa perhettä usein vain sosiaalitoimen myöntämän toimeentulotuen myöntämisperusteiden minimin rajoissa tai ns. raskaan sarjan keinoilla.

Uuden lastensuojelulain 36§ ojentaa kunnan sosiaalivirkailijoita selväsanaisesti:

”Sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen on … toimeentulotuen ja ehkäisevän toimeentulotuen lisäksi järjestettävä tarvittaessa lapsen ja perheen tuen tarpeisiin perustuvan asiakassuunnitel­man perusteella lastensuojelun avohuollon tukitoimina …”

Sitten seuraa luetteloa tukimuodoista: tukea ongelmatilanteiden selvittämiseen, taloudellista ja muuta tukea koulunkäyntiin, tukea harrastuksiin, vertaisryhmätoimintaan ja loma- ja virkistystoimintaan. Lista on esimerkinomainen, ei suinkaan tyhjentävä, lain perusteluissa todetaan.

Aivan uutena tukimuotona erikseen on erikseen mainittu kuntien velvoite järjestää lastensuojelun nimissä tukea ”läheisten ihmissuhteiden ylläpitämisessä ja henkilökohtaisten tarpeiden tyydyttämisessä”.

Kiusatun lapsen rankin kohtalo on yksinäisyys, kun ystävät läheltä karsiutuvat kokonaan pois. Kaikilla ei ole mahdollisuutta järjestää matkoja ja yhteyksiä lapselle tärkeisiin ihmisiin, jotka ovat ”liian” kaukana. Esteet yhteyksien ylläpitämisessä jossakin muualla asuviin läheisiin voivat olla aihe vaaralliseen masennukseen. Autottomalle pelkästään matkat käyvät ylivoimaisiksi.


Uusi lastensuojelulaki määrää, että tukea on annettava toimeentulotuen myöntämisperusteista riippumatta silloin,  

”1) jos kasvuolosuhteet vaarantavat tai eivät turvaa lapsen terveyttä tai kehitystä ”

Periaate on kirjattu lastensuojelulain 34§:ään, jonka nimi on ”Velvollisuus ryhtyä avohuollon tukitoimiin”.

Toivottavasti uutta lakia sovelletaan niin, että kiusatun lapsen koulunkäyntiä ei tässä maassa enää koskaan turvata huostaanotolla ja pakkosijoitukselle, eikä edes kiusatun lapsen pakkosiirtämisellä, kuten oli tavallista, ennen kuin uusi lastensuojelulaki astui voimaan. Muitakin keinoja on.

Koulurauhaa -lehden kaikki toiminta perustuu suoraan lastensuojelulakiin. Vanhan lain aikaan kunnat eivät soveltaneet juuri lainkaan lasten tukemiseen tarkoitettuja avohuollon tukitoimia. Käytännössä oli vain harkinnanvarainen toimeentulotuki, ja siihen kuuluva perheelle erittäin stressaava kaikkea perheen hankintoja koskeva kuluselvitysvelvollisuus.

Nyt laki entistä suoremmin pakottaa kunnat toimimaan aidosti lasten parhaaksi. Koulurauhaa -lehti tulee toimimaan tässä vanhempien tukena ja apuna ja toimii kaikin käytettävissä olevin keinoin sen hyväksi, että lastensuojelulain kirjainta ja henkeä noudatetaan kuntien viranomaisportaissa.

 

Koulurauhaa -lehden toimituksen tiimi